Tiedote 2.6.2026
Puolustuksen parlamentaarinen työryhmä julkisti loppuraporttinsa tiistaina. Keskustaa ryhmässä edustivat puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola ja puolustusvaliokunnan jäsen Hanna Räsänen.
”Keskusta tukee puolustuksen parlamentaarisen työryhmän ilmaisemaa tarvetta kaksinkertaistaa puolustusmenot nykytasosta. Suomi on Naton jäsenenä sitoutunut puolustuksen 3,5 %:n BKT-osuuteen ja osoittamaan vähintään 1,5 % BKT:stä puolustusta ja turvallisuutta tukeviin menoihin vuoteen 2035 mennessä. Resurssitarve näyttää olevan vielä tätä suurempi. Jotta Suomi pystyy puolustamaan koko maata ja tekemään tarvittavat hankinnat maa-, meri-, ilma- ja ohjuspuolustuksessa, on välttämätöntä nostaa puolustusmenot työryhmässä arvioidulle tasolle”, Savola ja Räsänen sanovat.
”Suomen vahvistaessa pitkäjänteisesti kansallista puolustusta ja sitoutuessa Naton edellyttämiin puolustuksen rahoitus- ja suorituskykytavoitteisiin nostamme kynnyksen niin korkealle, ettei Suomen rauhaa tulla häiritsemään. Sodan hinta on aina puolustusmenoja korkeampi. Venäjän sota Ukrainassa on johtanut inhimillisiin kärsimyksiin ja 588 miljardin sotamenoihin viime vuoden loppuun mennessä”, Savola ja Räsänen sanovat.
”Tarvittavien hankintapäätösten lisäksi Puolustusvoimissa on voimakkaasti panostettava henkilöstömäärän lisäämiseen. Uudet suorituskyvyt ja puolustusliitto Naton tehtävät edellyttävät henkilöstömäärän lisäämistä noin 2 000 tehtävällä 2030-luvun alkuun mennessä. Myös puolustusministeriön henkilöstömäärää on perusteltua kasvattaa. Jotta Suomi pystyy hakemaan ja hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan unionin ja Naton tarjoaman puolustusrahoituksen, on rahoituksen hakemiseen osoitettava riittävä henkilöstömäärä”, Savola ja Räsänen katsovat.
Keskustan edustajien mukaan sodankäynnin nopea muutos edellyttää puolustusteollisen kapasiteetin kasvattamista sekä innovaatiokyvyn ja TKI-toiminnan vahvistamista.
”Kehittyvä puolustusteollisuus tarjoaa myös siviilikäyttöön merkittävää osaamista kaksikäyttötuotteiden myötä. Puolustusteollisuudella ja kaksikäyttötuotteilla on merkittävä vientipotentiaali, jota valtiovallan on syytä vahvistaa.”
”Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kytkeytyvät tiivistii toisiinsa. Puolustusvoimien on oltava läsnä koko maassa idästä länteen ja etelästä pohjoiseen. Suomen turvallisuus rakentuu vahvan kansallisen puolustuksen, Nato-jäsenyyden ja EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan lisäksi toimivista lähipalveluista, rajaturvallisuudesta, poliisista, pelastustoimesta, huoltovarmuudesta ja yhteiskunnan eheydestä”, Savola ja Räsänen muistuttavat.